Cinque Terre - ainutlaatuisia maisemia ja hyvää ruokaa

Näin viime keväänä sattumoisin kuvan Cinque Terren upeista maisemista, ja päätin saman tien, että tuonne on päästävä. Ajoitettiin matka syyskuun alkuun, sillä kuviteltiin että kuumin matkailusesonki olisi silloin jo ohi. Tämä oli kuitenkin virhearvio, sillä sesonki jatkuu kuulemma pitkälle lokakuulle, ja nyt syyskuun alussa kaikki hotellit olivat aivan täynnä ja sitä myöten myös kylät pursusivat amerikkalaisia, saksalaisia ja ranskalaisia turisteja. Onneksi tämä oli kuitenkin matkan ainoita negatiivisia asioita.

Kyllä tällaisen kuvan perusteella voi tehdä matkapäätöksen.

Johanna Oraksen taidekartanon avajaiset Punkaharjulla

Eilen vierailtiin Punkaharjulla Taidekartano Johanna Oraksen avajaisissa. Hyytävästä ilmasta huolimatta avajaiset vietettiin erittäin lämpimissä tunnelmissa. Johanna ja Reijo Oras ovat ihastuttavan aitoja ja välittäviä ihmisiä, ja osaavat todella saada vieraat tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Ja avajaisvieraita olikin saapunut mukava joukko läheltä ja kaukaa.

Näyttelyn avasi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

Ihana pittoreski Cinque Terre

Ihan hirveä matkakuume taas. Paras lääke siihen on luonnollisesti matkustelu, mutta tänä vuonna on tullut jo reissattua sen verran, että otetaan käyttöön toiseksi paras lääke eli tulevan matkan suunnittelu. Törmäsin viime syksynä valokuvaan, joka oli otettu Cinque Terressä. Heti kun näin kuvan, päätin että tuonne on päästävä. Ja nyt puolen vuoden viiveellä ollaan siinä vaiheessa, että päätös Cinque Terreen lähtemisestä on tehty. Elokuuhun saakka on kuitenkin tätä unelmareissua odotettava.

Kukapa voisi vastustaa tällaista maisemaa?

Dostoevskyn jalanjäljillä Pietarissa

"Harvinaisen helteisenä päivänä heinäkuun alussa, iltapuolella, lähti eräs nuori mies S:n syrjäkadun varrelta vuokraamastaan pienestä huoneesta ja alkoi astella hitaasti, kuin epäröiden K:n sillalle päin." Näin alkaa yksi maailmanhistorian tunnetuimmista teoksista, Fjodor Dostoevskyn Rikos ja Rangaistus.

Rikos ja Rangaistus.

Näin piristän omalla kulutuskäyttäytymiselläni Savonlinnaa

Silmiini sattui Uusi Lahti -lehdessä ollut artikkeli siitä, kuinka oman kaupungin asukkaat voisivat piristää näinä vaikeina aikoina asuinkaupunkinsa taloutta. Minusta artikkeli oli niin kiinnostava, että päätin ottaa haasteen vastaan ja tehdä oman listani siitä, kuinka aion itse tämän vuoden aikana tehdä sellaisia valintoja, että minun rahani jäävät hyödyttämään Savonlinnan kaupunkia, sen elinkeinoelämää ja asukkaita. Toki tuon kaupungin kassaan rahaa palkka- ja yhteisöveron muodossa, mutta ihan varmasti voin tehdä vielä jotain enemmän. Rakastan Savonlinnaa ja olen iloinen ja ylpeä siitä, että saan asua tässä upeassa Saimaan kaupungissa. Ja olen toki valmis tekemään töitä sen eteen, että kaupunki voisi jatkossakin hyvin.

Kaunis olet Savonlinna.

Valloittava Kuuba, rappioromantiikkaa ja ihania ihmisiä

Törmäsin sattumalta vanhoihin Kuuban valokuviin ja onnistuin synnyttämään itsessääni polttavan kuumeen päästä takaisin tuonne upeaan ja valloittavaan Castron isännöimään maahan. Ensimmäisen ja ainoan kerran kävin Kuubassa keväällä 2006, ja olen miettynyt usein sen jälkeen että sinne on päästävä takaisin. Vielä en ole päässyt, mutta ehkä joku päivä...

Havannan rantabulevardi Malecon, jolla havannalaiset viettävät paljon aikaa.

Siskokset Pulassa

Tehtiin siskoni kanssa elokuussa 2011 pyöräilymatka Pulaan. Luin jostain Kroatian matkailujohtajan haastattelun, jossa hän kertoi, että Kroatiaan kannattaa tulla ehdottomasti pyöräilemään ja yhdistää tähän vielä käyntejä viinitiloilla. Tästä innostuneina varattiin lennot Pulaan tavoitteena käydä pyörillä tutustumassa kroatilaisiin viineihin. Vaan kuinkas kävikään, ei löydetty ensimmäistäkään viinitilaa ja pyöräily Kroatiassa, tai ainakin Pulan seutuvilla on niin vaarallista puuhaa, ettei maata voi oikein pyöräilykohteeksi kutsua.

Sisko pulassa Pulassa. Naapurin koira yritti pelotella pyöräilijää.

Lumikenkäilemässä Rukalla, Pieni karhunkierros

Toinen päivä valkeni hieman kirkkaampana, lumisade oli tauonnut ja tuuli laantunut. Pientä harmitusta aiheutti se, että aurinkoa ei näkynyt vieläkään. Otettiin kuitenkin kamerat mukaan retkelle, vaikka kuvauksen näkökulmasta keli ei suosiollinen ollutkaan. Päivän ohjelmassa oli Pieni karhunkierros eli noin 12 kilometriä hyvinkin vaihtelevaa maastoa Oulangan kansallispuistossa.

Upeita maisemia Oulangan kansallispuistossa.

Lumikenkäilemässä Rukalla, retki Riisitunturille

Lumikenkäily on ihan ehdoton suosikkini talvilajeista. Minusta on vaan tosi mahtavaa viilettää ympäri metsiä umpihangessa ja nauttia ihanasta talviluonnosta. Suureksi harmikseni Saimaan metsissä ei ole tänä talvena ollut niin paljon lunta, että olisi päässyt tätä suosikkilajia harrastamaan. Yhden kerran on tänä talvena ollut lumikengät jalassa, mutta silloinkin kuvattiin talvivideota ja kenkäilyä tuli harrastettua ehkä pari sataa metriä. Niinpä päätettiin, että on pakko päästä jonnekin pohjoiseen muutamaksi päiväksi kenkäilemään. Lopulta valinta kohdistui Rukaan.

Kansallispuistojen lumikenkäreitit on merkitty hyvin.

Office Amsterdamissa

Miehellä oli viime viikolla työreissu Amsterdamiin, ja minä päätin reippaana tyttönä lähteä mukaan ja siirtää officeni muutamaksi päiväksi upeaan ja eläväiseen Alankomaiden pääkaupunkiin. Hävettää tunnustaakin, mutta käytiin lentomatkan aikana väittely siitä onko Hollannin pääkaupunki Amsterdam vai Haag. Ei huonoja vaihtoehtoja toisaalta kumpikaan kun Haagissa kuitenkin sijaitsevat kuningashuone, korkein oikeus, hallitus ja parlamentti.

Ihana omalaatuinen Amsterdam.

Aktiiviviikonloppu Islannissa

Huomasin sattumalta, että olin kyllä bloggaillut viime maaliskuun Reykjavikin matkan suunnitelmista, mutta varsinainen matka oli jäänyt jostain syystä kokonaan kirjaamatta blogiin. Itse matkasta alkaa olla jo kohta vuosi, mutta varsin kirkkaana se on vielä mielessä, kyllähän Islanti niin huikea maa on. Satu Rämön kirjoittaman Islannin Mondo-oppaan sanoin: ”Islannin luonto edustaa parhaimmillaan täydellistä kauneutta ja rauhaa. Se pysäyttää ihmisen, hiljentää sielun ja saa mielen hetkeksi tavoittamaan jotain suurta olemassaolon mysteeristä.” Taidatkos tuon paremmin sanoa.

Kauneutta ja rauhaa.

Vierailulla Montes del Platan ja Fray Bentosin sellutehtailla

Seuraavaksi suunnattiin läntiseen Urugyayhin tutustumaan kahteen sellutehtaaseen, joissa kummassakin näkyy vahva savonlinnalainen kädenjälki. Ensimmäiseksi kurvattiin Montes del Platan vielä rakenteilla olevalle tehdasalueelle. Tälle saitille tekee töitä myös matkamme emäntä Anja.

Montes del Plata ja nouseva myrsky.

Jazzia ja maaseudun rauhaa

Olipas mukava ja monipuolinen viikonloppu. Perjantaina päästiin emäntämme Anjan piano-opettajan jazzkonserttiin vanhaan linnaan. Konsertti oli loppuunmyyty, mutta kuin ihmeen kaupalla meille järjestyi kolme peruutuspaikkaa. Hyvää jatsia kuuntelee aina mielellään, ja tällä kertaa erityisesti soittajat olivat hyviä. Erityistä konsertissa oli se, että osa lauluista oli yhteislauluja. Enpä ole koskaan aikaisemmin ollut jazzkonsertissa, jossa yleisö laulaa täysin rinnoin solistin mukana. Mutta tosi hieno tunnelma.

Koskentinsoittaja, solisti ja rumpalisti. Hieno konsertti.

Monipuolinen Montevideo

Ollaan oltu nyt pari päivää täällä Montevidossa ja täytyy sanoa, että kyllä tarkenee. Täällähän on nyt kesä hippeimmillän, ja lämpötila laskee aika harvoin alle 30 asteen, edes yöllä.

Montevideossa riittää rantaa.